Kiikan säÄSTÖpankki 1903-1987




Yüklə 21.84 Kb.
tarix24.04.2016
ölçüsü21.84 Kb.

KIIKAN SÄÄSTÖPANKKI 1903-1987

Helmikuun 16. päivänä vuonna 1874 pidettiin yhteinen kuntakokous Kristian Myllärin asunnossa Kiikan kylässä ja kappelissa säästöpankin perustamista varten Kiikan kappelin seurakuntaan. Kuntakokouksessa valittiin toimikunta tekemään ohjesääntöjä, mutta se ei vienyt sille annettua tehtävää eteenpäin ja säästöpankin perustamisasia jäi Kiikassa lepäämään 25 vuodeksi.


Asia otettiin uudelleen pohdittavaksi vasta vuonna 1899. Syyskuun 25. päivänä päätettiin säästöpankin perustamisesta Kiikan kuntaan. Samassa kokouksessa valittiin viisihenkinen toimikunta laatimaan sääntöjä pankille. Toimikuntaan valittiin opettaja J. V. Hirsjärvi, pastori Oskar Brander, herastuomari Iisakki Prihti sekä tilalliset Ville Horko ja Kaarlo Kallo. Joulukuussa samana vuonna toimikunta anoi kunnalta pohjarahaa pankin perustamista varten. Kunta myönsikin 1000 markkaa aiotun pankin perusrahastoksi. Runsaan vuoden kuluttua toimikunta oli saanut sääntöehdotuksen valmiiksi, ja se annettiin kuntakokouksen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asianomaisen vahvistuksen hankkiminen näille säännöille annettiin kunnanesimies Kaarle Kallon tehtäväksi. Turun ja Porin läänin kuvernööri vahvisti säännöt 20. elokuuta 1901.
Syyskuun 8. päivän 1902 kuntakokous valitsi säästöpankille ensimmäisen kaksitoistamiehisen isännistön. Siihen kuuluivat rustitilallinen Ville Horko, rustitilallinen Kaarle Kallo, talollisen poika Antton Mattila, säteritilallinen Ville Raukko, kauppias Fredrik Tiukka, rustitilallinen Anshelm Ala-Tala, talolliset Frans Haukka, Herman Parto, Ville Kyttä, Kalle Maijala, Juho Kimppa ja Ville Katara. Isännistön ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin 25. marraskuuta 1902 Antton Mattila ja varapuheenjohtajaksi Kaarle Kallo.
Säästöpankin hallituksen varsinaisten ja varajäsenten vaali toimitettiin 25. marraskuuta 1902 suljetuilla lipuilla. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi tulivat kappalainen Oskar Brander, kauppias Matti Heinonen, rustitilallinen Kaarlo Jaamala, rustitilallinen Oskar Ritala, talollinen Herman Parto ja rustitilallinen Kaarlo Koukku. Kiikan Säästöpankin hallitus piti ensimmäisen kokouksensa seuraavassa kuussa ja valitsi hallituksen esimieheksi rustitilallinen Kaarlo Koukun. Pankin kirjuriksi otettiin kappalainen Oskar Brander. Pankkiliike päätettiin aloittaa vuoden 1903 alussa. Pankki oli yleisölle avoinna kunakin arkiperjantaina kello 10-12. Näiden päätösten perusteella Kiikan Säästöpankki avasi ovensa ensimmäisen kerran 2. tammikuuta 1903.
Kiikan Säästöpankki aloitti toimintansa kauppias Matti Heinosen asunnossa Kiikanojalla. Vuokraksi sovittiin ensimmäiseltä vuodelta 40 markkaa. Näissä tiloissa pankki toimi vuoteen 1921.
Säästöpankki sai pohjarahan lisäksi Kiikan kunnalta 200 markkaa kalustoa varten. Ensimmäisenä aukiolopäivänä kävi pankissa tekemässä talletuksia 20 henkilöä. Ensimmäisen päivän talletusmäärä oli yhteensä 4 825 markkaa. Ensimmäiset tallettajat olivat Kaarle Wäinö Kallo (10 markkaa), Suoma Eliisa Kallo (10 markkaa) ja Frans Haukka (100 markkaa). Ensimmäisen päivän suurimmat talletukset tekivät Feliks Lehto (550 markkaa), Kalle Puossa (2 500 markkaa) ja Nikolai Kokko (1 100 markkaa). Myös ensimmäinen laina, 300 markkaa, myönnettiin ensimmäisenä aukiolopäivänä. Sen sai talollinen Kalle Maijala velkakirjaa ja takauksia vastaan.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana hallitus piti kukkaron nyörejä tiukalla ja toimi esimerkillisesti mm. siten, että se kokoontui kassakokouksiinsa korvauksetta. Kiikkalaiset omaksuivat nopeasti säästöpankin omaksi pankikseen ja toiminta pääsi vähin erin vakiintumaan.


Vuonna 1918 annetun säästöpankkilain mukaan uusittiin Kiikan Säästöpankin säännöt perusteellisesti vuonna 1919. Pankkia alettiin pitää auki kolmena päivänä viikossa ja myöhemmin kaikkina arkipäivinä. Luottotoimikuntaan valittiin kaksi hallituksen jäsentä ja hallitus kokoontui vain kerran kuukaudessa.
Vuonna 1921 vapautui vuokratalossa hallituksen mielestä pankkihuoneistoksi sopivat huoneet ja silloin tehtiin esimies Matti Heinosen kanssa kymmenen vuoden vuokrasopimus, joka käsitti toimisto- ja kokoushuoneet 2 500 markan vuosivuokralla lämpöineen, valoineen ja siivouksineen. Vuonna 1931 pankki osti samaisen, Heinola nimisen tilan esimies Matti Heinosen perillisiltä.
Hallitus alkoi hiljalleen katsoa uutta pankkirakennuksen paikkaa, koska silloinen osoittautui epäkäytännölliseksi. Kiikan Säästöpankki osti 4. toukokuuta agronomi Karl Aug. Rydmanilta tontin toimitaloa varten kirkon ja rautatien välistä. Vuonna 1938 tehtiin rakennusmestari Lehtisen kanssa Parkanosta sopimus säästöpankin uuden toimitalon rakentamisesta arkkitehti Elsi Borgin piirustusten ja työselitysten mukaan. Talo valmistui seuraavana keväänä ja 14. huhtikuuta 1939 siinä pidettiin tupaantuliaiset.
Pitkät matkat Kiikan pitäjän eteläosiin pakottivat säästöpankin jo varhain harkitsemaan toisen toimipaikan perustamista. Ensimmäinen sivukonttori aloitti toimintansa 1. lokakuuta 1927 Illon kansakoululla. Vuoden 1955 alussa valmistui Kiikan Illon konttorille uusi toimitalo.
1950-luvun alussa heräsi ajatus säästöpankin kolmannen toimipaikan perustamisesta. Talan sivukonttori aloitti toimintansa 28. helmikuuta Talan koululla, josta se siirtyi jo vuonna 1955 väljempiin tiloihin Äetsän aseman läheisyydessä sijaitsevaan Usko Pelttarin taloon. Vuonna 1982 hankittiin urakoitsija Toivo Myllymäen rakentamasta rivitalosta, AsOy Talanmäestä, huoneisto Talan konttorin uudeksi toimipaikaksi, koska silloinen konttori sijaitsi syrjässä.
Kiikan Säästöpankin neljäs toimipaikka aloitti toimintansa Kiimajärvellä 22. tammikuuta 1962. Konttoriksi saatiin Kiimajärven keskustaan kauppias Setälältä ostettu talo. Kiimajärven sivukonttori lopetettiin 1. syyskuuta 1971 johtuen pääkonttorin läheisyydestä ja kohentuneista liikenneyhteyksistä.
Vuonna 1968 valmistui Kiikan Säästöpankin pääkonttorille uusi toimitalo. Talon valmistuminen oli paikkakunnalla merkityksellinen, sillä siihen tehtiin maaseudulla vielä silloin perin harvinainen uimahalli. Vuonna 1977 uimahalli- ja pankkitalon yhteyteen valmistui Satakunnan ensimmäinen katettu tori.
Vuoden 1981 alussa muodostettiin Kiikan ja Keikyän kunnista Äetsän kunta.
Marraskuun 27. päivänä 1986 Kiikan Säästöpankin isännistö päätti yhdistyä Tyrvään Säästöpankin1 kanssa ja muodostaa näin alueelle uuden aluesäästöpankin. Tyrvään Aluesäästöpankin2 toiminta alkoi toukokuun alussa 1987, jolloin Kiikan Säästöpankista muodostui oma alueellinen tulosyksikkönsä Tyrvään Aluesäästöpankille.
Vuonna 1989 muodostettiin Tyrvään Aluesäästöpankin sekä Keikyän, Mouhijärven ja Punkalaitumen Säästöpankkien kesken Etelä-Satakunnan Säästöpankki3. Talan ja Kiikan-Illon konttori yhdistettiin Kiikan konttoriin vuosina 1991 ja 1992. Vuonna 1992 perustettiin Suomen Säästöpankki-SSP Oy ja Etelä-Satakunnan Säästöpankki muodosti sen Etelä-Satakunnan alueen. Vuonna 1993 Suomen Säästöpankki-SSP Oy pilkottiin muiden liikepankkien kesken. Kiikan konttori liitettiin tällöin Osuuspankkiin.
ISÄNTIEN PUHEENJOHTAJAT 1903-1987
Mattila, Antton, talollisen poika 1903-1917

Kallo, Kaarle, talollinen 1918-1931

Ala-Tuina, V., talollinen 1932

Kyttä, Kalle, talollinen 1933-1959

Kilpi, Taavi, kirkkoherra 1960-1964

Jokela, Voitto, maanviljelijä 1965-1966

Lassy, Leo, johtaja 1967-1970

Hongisto, Tauno, maanviljelijä 1971-1976

Rainionmaa, Antero, metsäteknikko 1977-1987
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAT 1903-1987
Koukku, Kaarlo, rustitilallinen 1903-1909

Heinonen, Matti, kauppias 1910-1930

Kero, Feliks, talollinen 1931-1946

Haukka, Viljo, talollinen 1947-1948

Parto, Viljo, talollinen 1949-1954

Torra, Artturi, maanviljelijä 1955-1966

Lehtinen, Leo, liikkeenharjoittaja 1967-1972

Ihonen, Tapio, rehtori 1973-1987


KIRJURIT - TOIMITUSJOHTAJAT 1903-1987
Brander-Paloheimo, Oskar 1903-1909

Koukku, Kaarlo 1910-1919

Kuusimurto, Kyösti 1920-1922

Enberg, Saara 1922-1952

Pusenius, Pentti 1952-1956

Tuominen, Olavi 1956-1971

Hangaslahti, Martti 1971-1982

Uusi-Äijö, Jorma (vt.) 1982-1983

Huuhka, Keijo 1983-1987
LÄHTEET:

ELKA. Kiikan Säästöpankki. Hallituksen pöytäkirjat, kassatarkastuspöytäkirjat 1902-1907 (# 1). Isäntien pöytäkirjat 1964-1983 (# 34-35). Isäntien nimikirja (# 41). Kassakirjat A 1903-1907 (# 49). Omat painotuotteet 1975--1986 (# 99). Lehtileikkeet 1953--1983 (# 108).

Kiikan Säästöpankki 1903-1953. Vammala 1952.

Kiikan Säästöpankki 1903-1962. Vammala 1962.



Katsaus arkistoainekseen

SSP Oy siirsi Kiikan Säästöpankin arkiston ELKAan Suomen Säästöpankki - SSP Oy, Etelä-Satakunnan Säästöpankkialueen arkistojen luovutuksen yhteydessä 19.7. ja 22.9.1994. Asiakirjoja on vuosilta 1880-1992 yhteensä 3,10 hyllymetriä.


Arkiston järjestivät ja luetteloivat syys- lokakuussa 1994 Kaija Kilkki, Kai Relander ja Mervi Tiihonen. Johdannon historiakatsauksen kirjoitti Heikki Myyryläinen.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy, selvitystilassa luovutti Suomen Säästöpankki – SSP Oy, Etelä-Satakunnan säästöpankkialueen aineistoa Elkaan 22.2.2012. Kiikan säästöpankin asiakirjoja luovutettiin vuosilta 1983-1985 yhteensä 0,06 hyllymetriä.
Arsenalin luovutuksen järjesti Anneli Kortekallio toukokuussa 2014.
Kun tilaat asiakirjoja, ilmoita numeroina (#) mitkä arkistoyksiköt haluat.

1Arkisto ELKAssa

2Arkisto ELKAssa

3Arkistot ELKAssa


Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©azrefs.org 2016
rəhbərliyinə müraciət

    Ana səhifə