Biblia 1776  Vanhan testamentin apokryfikirjat




Yüklə 1.2 Mb.
səhifə12/25
tarix25.04.2016
ölçüsü1.2 Mb.
1   ...   8   9   10   11   12   13   14   15   ...   25

LUKU 36
Jumalan kansan rukous armosta. Puheen koettelemisesta. Hyvänavuinen emäntä on paras ystävä.
[36:1] Herra, kaikkivaltias Jumala! armahda meitä,

[36:2] Ja katso tänne ja peljätä kaikki kansat.

[36:3] Nosta kätes muukalaisten päälle, että he sinlun voimas näkisivät.

[36:4] Niinkuin sinä heidän nähtensä meidän seassamme pyhitetään, niin näytä myös itses kunnialliseksi heidän päällensä meidän nähtemme,

[36:5] Että he tuntisivat, niinkuin me tunnemme, ettei yhtään muuta Jumalaa ole kuin sinä, Herra.

[36:6] Tee uudet ihmeet ja tunnustähdet.

[36:7] Osoita kätes ja oikia käsivartes kunniallisesti.

[36:8] Herätä viha ja vuodata julmuus.

[36:9] Tempaa pois vastaanseisova, muserra vihamies.

[36:10] Riennä ja muista valas, että ihmiset ylistäisivät sinun ihmeellisiä töitäs.

[36:11] Tulen viha kuluttakoon ne, jotka suruttomasti elävät, ja ne hukkukoon, jotka sinun kansalles pahaa tekevät.

[36:12] Särje päämiesten pää, jotka meidän vihamiehemme ovat, ja sanovat: me olemme yksinämme.

[36:13] Kokoo kaikki Jakobin sukukunnat, ja anna heidän olla sinun perikuntanas, niinkuin alustakin

[36:14] Armahda kansaas, jolla sinusta nimi on, ja Israelia, jonka sinä kutsut esikoisekses.

[36:15] Armahda Jerusalemin kaupunkia, jossa sinun pyhäs on ja jossa asut.

[36:16] Rakenna taas Zion, että sinun sanas siellä saarnattaisiin, ja kunnias tulis kansan seassa suureksi.

[36:17] Osoita sinus heille, jotka alusta sinun omaa olleet ovat, ja täytä ne ennustukset, jotka sinun nimees ilmoitetut ovat.

[36:18] Kosta niille, jotka sinua odottavat, että sinun prophetas totiseksi löydettäisiin.

[36:19] Kuule, Herra, sinun palveliais rukous, Aaronin siunauksen jälkeen sinun kansas ylitse, että kaikki, jotka asuvat maan päällä, tuntisivat sinun olevan Herran, ijankaikkisen Jumalan!

[36:20] Vatsa ottaa kaikkinaista ruokaa tykönsä, kuitenkin on yksi ruoka parempi kuin toinen.

[36:21] Niinkuin kieli maistaa metsänotuksen, niin myös toimellinen sydän ymmärtää petolliset sanat.

[36:22] Viekas ihminen taitaa toisen saattaa vahinkoon, mutta joka hyvin koeteltu on, se taitaa ottaa vaarin itsestänsä.

[36:23] Kaikki äidit rakastavat poikiansa, kuitenkin on tytär toisinansa parempi kuin poika.

[36:24] Kaunis vaimo iloittaa miehensä, ja ei miehelle ole mitään rakkaampaa.

[36:25] Jos hän on myös ystävällinen ja hyvä, niin ei löydetä sen miehen vertaa.

[36:26] Jolla emäntä on, sen hyvyys enenee, ja hänellä on uskollinen apu ja tuki, johon hän taitaa nojata.

[36:27] Kussa ei ole aitaa ympärillä, siinä kalu hajoitetaan, ja kussa ei emäntää ole, siellä perheen isäntä epätiedossa kävelee.

[36:28] Niinkuin ei ihminen usko ryöväriä, jotka yhdestä kaupungista toiseen juoksee, niin ei myös sitä miestä uskota, jolla ei pesää ole, vaan siinä oleskelee, kussa ehtoo tulee.



LUKU 37
Ystävistä, neuvonantajista, niin myös kohtuullisesta ravinnosta.
[37:1] Jokainen ystävä tosin sanoo: minä olen myös ystävä, mutta muutamat ovat ainoastaan nimeltä ystävät.

[37:2] Kuin ystävät toinen toisensa kanssa vihastuvat, niin viha pysyy hamaan kuolemaan asti.

[37:3] Voi! kusta siis se pahuus tulee, että koko maailma on petosta täynnä?

[37:4] Kuin ystävälle hyvin käy, iloitsevat he hänen kanssansa, mutta kuin hänelle pahoin käy, tulevat he hänen vihamiehiksensä.

[37:5] He murehtivat hänen kanssansa vatsan tähden, mutta kuin hätä tulee, turvaavat he kilpeensä.

[37:6] Älä unhota ystävääs ilossas,

[37:7] Ja muista häntä, kuin rikastut.

[37:8] Jokainen neuvonantaja tahtoo antaa neuvoa, mutta muutamat neuvovat omaksi hyväksensä.

[37:9] Ota sentähden vaari neuvonantajista, ajattele ensin, jos se hyvä on; sillä mitämaks hän ajattelee neuvoaksensa itsellensä parhaaksi ja antaa sinun koetella, ja sanoo:

[37:10] Sinä olet oikialla tiellä, ja hän seisoo kuitenkin sinua vastaan, katsomassa, kuinka se sinulle menestyy.

[37:11] Älä neuvoa sen kanssa pidä, jolla paha ajatus on sinua vastaan, ja älä ota niitä neuvoos, jotka sinua kadehtivat.

[37:12] Niinkuin sinä vaimolta neuvoa kysyisit, kuinka sinun pitäis ystävällisesti oleman hänen riitasisarensa kanssa, eli pelkurilta, kuinka sinun pitää sotiman, eli kauppamieheltä, kuinka kalliiksi hän tahtoo arvata sinun riistas hänen kaluansa vastaan.

[37:13] Taikka ostajalta, kuinka kalliisti sinua omas antaman pitäis, eli tiiviiltä, kuinka hyvää pitäis tehtämän.

[37:14] Eli armottomalta. kuinka armahdettaman pitää, eli laiskalta raskaasta työstä, eli vuoden palkolliselta, kuinka työ täytettämän pitää? eli laiskalta palvelialta monesta askareesta.

[37:15] Älä näiden ihmisten kanssa neuvoa pidä; mutta pidä itses joka paikassa jumalisten ihmisten tykö, joiden tiedät pitävän Jumalan käskyn,

[37:16] Jotka sillä mielellä ovat kuin sinäkin, ja kärsivät sinun kanssas, jos sinä osaat horjahtaa.

[37:17] Niin pysy heidän neuvossansa; sillä et sinä löydä uskollisempaa neuvoa.

[37:18] Ja yksi senkaltaisista taitaa usein paremmin nähdä asian, kuin seitsemän vartiaa, jotka ylhäällä vartioitsevat.

[37:19] Kuitenkin kaikissa näissä rukoile Korkeinta auttamaan sinun työtäs, ja ettei hän sinulta antaisi mitään puuttua.

[37:20] Ennenkuin sinä jotakin alat, niin kysele, ja ennenkuin sinä jotakin teet, niin ota neuvo.

[37:21] Sillä jos jotakin uutta aljetaan, niin siihen tulee yksi näistä neljästä: hyvä eli paha, elämä eli kuolema, jotka kaikki kieli aina hillitsee.

[37:22] Moni on sovelias muita neuvomaan, mutta itsellensä on neuvotoin.

[37:23] Moni tahtoo viisaasti neuvoa, ja ei kuitenkaan kuulla häntä mielellänsä, joka tulee kerjääjäksi.

[37:24] Sillä ei hänellä ole Herralta armoa siihen, ja ei hänessä ole viisautta.

[37:25] Moni on viisas oman harjoituksensa kautta, ja saattaa neuvoansa hyödytyksen, ja osaa oikein.

[37:26] Viisas mies taitaa opettaa väkensä, tuottaa hyödytyksen neuvollansa, ja osaa oikein.

[37:27] Viisas mies korkiasti kunnioitetaan, ja kaikki, jotka hänen näkevät, ne ylistävät häntä.

[37:28] Jokaisella on määrätty elinaikansa, mutta Israelin aika on määrätöin.

[37:29] Viisas on kansansa edessä suuressa kunniassa, ja hänen nimensä pysyy ijankaikkisesti.

[37:30] Poikani, koettele, mitä ruumiilles terveellinen on, ja katso, mikä ei sille ole terveeIlinen, älä sille sitä anna.

[37:31] Sillä ei kaikki sovi kaikille, ei myös jokaiselle kaikki kelpaa.

[37:32]Älä täytä itsiäs ylen täyteen kaikkinaisilla herkullisilla ruilla, ja älä syö ylen ahneesti.

[37:33] Sillä ylensyömys tekee ihmisen kipiäksi, ja tyytymätöin syömän saa taudin.

[37:34] Moni on itsensä kuoliaaksi syönyt, mutta joka kohtuuden pitää, hän sitä enemmän elää.



LUKU 38
Parantajista, kuolleiden hautaamisesta, työmiesten sopimattomuudesta opetusvirkaan.
[38:1] Kunnioita parantajaa kohtuullisesti, että saisit hänen hädän aikana.

[38:2] Sillä Herra on luonut hänen, ja parannus tulee Korkeimmalta, ja kuninkaat kunnioittavat häntä.

[38:3] Parantajan taito korottaa hänen, ja tekee hänen suureksi päämiesten ja herrain tykönä.

[38:4] Herra antaa parannuksen kasvaa maasta, ja toimellinen ei katso sitä ylön.

[38:5] Karvas vesi tuli puusta makiaksi, että sen voima piti tunnettaman.

[38:6] Hän on senkaltaisen taidon antanut ihmiselle, että hänen piti ylistetyksi tuleman hänen ihmeellisissä töissänsä.

[38:7] Sen kanssa hän parantaa ja ajaa pois kivun, ja voiteen keittäjä tekee siitä voiteen.

[38:8] (lyhykäisesti) kaikkea Jumalan työtä ei taida kenkään luetella, joka kaikkea hyvää antaa maan päälle.

[38:9] Poikani, kuin sairas olet, niin älä katso sitä ylön, mutta rukoile Herraa, niin hän tekee sinun terveeksi.

[38:10] Lakkaa syntiä tekemästä, ja tee kätes nuhteettomaksi, ja puhdista sydämes kaikista pahoista töistä.

[38:11] Uhraa makiaa savua ja sämpylöitä ajatusuhriksi, ja anna, lihava uhri, niinkuin sinun pitäis pois täältä.

[38:12] Sitte salli parantajan tulla tykös; sillä Herra on hänen luonut; ja älä päästä häntä pois tyköäs, ettäs kuitenkin tarvitset häntä.

[38:13] Sillä hetki taitaa tulla, että sairas ainoastaan näiden kautta tulee autetuksi,

[38:14] Kuin he rukoilevat Herraa, että hän hänen parantais, ja hän sais terveytensä kauvan elääksensä.

[38:15] Joka Luojansa edessä syntiä tekee, sen täytyy tulla parantajan käsiin.

[38:16] Poikani, kuin joku kuolee, niin itke häntä, ja valita niinkuin se, joka suuren surun on saanut, ja kääri hänen ruumiinsa kohtuullisesti, ja anna hänen kunniallisesti tulla hautaan.

[38:17] Sinun pitää katkerasti itkemän, ja sydämestä murheellinen oleman, ja valitusitkua pitämän, senjälkeen kuin hän on ollut, vähimmäksikin yksi päivä eli kaksi, ettei sinua paneteltaisi.

[38:18] Ja ota jälleen lohdutus, ettet murheella täytettäisi; sillä murheesta tulee kuolema, ja sydämen ahdistus tekee voimattomaksi.

[38:19] Murhe ja köyhyys saattavat sydämen valittamaan ylitse määrän kiusauksessa.

[38:20] Älä päästä murhetta sydämees, mutta estä häntä tyköäs.

[38:21] Ajattele loppua, ja älä unhota sitä;

[38:22] Sillä ei sieltä ole palausta, eikä se auta häntä mitään, mutta sinä teet itselles vahingon.

[38:23] Muista häntä, niinkuin hän on kuollut, niin pitää myös sinunkin kuoleman: eilen piti minun, tänäpänä sinun.

[38:24] Sittekuin kuollut rauhassa makaa, niin lakkaa myös sinäkin häntä ajattelemasta, ja lohduta sinuas hänen tähtensä, että hänen henkensä on täältä niin vieroitettu.

[38:25] Joka Raamattua oppiman pitää, ei se, saa muuta työtä tehdä, ja kuin joku pitää opettaman, niin ei sillä pidä muuta tekemistä oleman.

[38:26] Kuinka se taitaa opista vaarin ottaa, jonka pitää kyntämän ja joka härkiä mielellänsä ruoskalla ajaa, ja muuta senkaltaista työtä tekee, eikä tiedä muusta kuin härjistä puhua.

[38:27] Hänen pitää ajatteleman, kuinka hän pellon rakentaa, ja hänen täytyy hiljain ja varhain lehmiä ruokkia.

[38:28] Juuri niin myös rakentajat ja puusepät, jotka yötä ja päivää työtä tekevät, ja kuvaa leikkaavat, ja niin ahkeroitsevat heitänsä moninaista työtä tekemään. Heidän pitää ajatteleman, että se tulis oikein tehdyksi, ja varhain ja hiljain siitä ahkeroitseman, että se tulis tehdyiksi.

[38:29] Niin myös seppä: hänen pitää oleman alasimensa tykönä, ja ottaman vaarin pajastansa, hän tulee voimattomaksi liekistä, ja tekee työtä itsensä väsyksiin ahjon tykönä.

[38:30] Vasara lukitsee hänen korvansa.

[38:31] Hän ahkeroitsee siitä, kuinka hän työnsä taitais oikein tehdä, ja pitää ajatteleman, kuinka hän sen saa valmiiksi, ja varhain ja hiljain ahkeroitsee siitä, kuinka hän sen taitais hyvin päättää.

[38:32] Niin myös savenvalajan pitää työstänsä ottaman vaarin, jaloillansa pitää hänen pyörää kääntämän, ja aina tekemän työnsä murheella, ja hänellä on määrätty päivätyönsä.

[38:33] Hänen pitää käsivarrellansa savesta astian valmistaman, ja täytyy kumartaa jalkainsa tykö väsyksiin.

[38:34] Hänen pitää ajatteleman, kuinka hän sen hyvin sileäksi sivuu sisältä, ja pitää varhain ja hiljain käväisemän pätsin.

[38:35] Kaikki nämät turvaavat virkaansa, ja jokainen ahkeroitsee, että hän taitais työnsä tehdä.

[38:36] Ei niitä paitsi saada olla kaupungissa.

[38:37] Mutta ei heitä taideta valtakunnan asioille lähettää, ei heille taideta myös valtaa antaa, ja ei he taida hallita yhteistä kansaa.

[38:38] Ei heillä ole ymmärrystä opettaa Raamattua, eikä saarnata oikeutta ja vanhurskautta.

[38:39] Ei he taida lukea sananlaskuja, mutta heidän täytyy ottaa vaarin ajallisesta elatuksesta. eikä edemmä ajattele kuin he työllänsä voittaa taitavat.

LUKU 39
Opettajan omaisuuksista. Kehoitus Herran kiitokseen Jumalan töiden tutkinnolla.
[39:1] Mutta joka tahtoo itsensä siihen antaa, että hänen pitää oppiman Korkeimman lakia, hänen pitää tutkiman kaikkein vanhain viisautta, ja ahkerasti lukeman prophetain ennustuksia.

[39:2] Hänen pitää katseleman viisasten miesten kirjoituksia, ja ottaman vaarin, mitä ne merkitsevät ja opettavat.

[39:3] Hänen pitää oppiman hengelliset sananlaskut, ja harjoittelemaan itsensä syvissä puheissa.

[39:4] Hän taitaa palvella päämiehiä, ja olla herrain seassa, hän tietää itsensä käyttää vieraalla maalla;

[39:5] Sillä hän on koetellut, mitä ihmisten seassa kelpaa ja ei kelpaa.

[39:6] Ja ajattelee, kuinka hänen pitää varhain nouseman Herraa etsimään, joka hänen luonut on, ja rukoilemaan Korkeimman edessä.

[39:7] Hän avaa suunsa rohkiasti ja rukoilee kaiken kansan syntein tähden.

[39:8] Ja kuin Herra lepytetty on, niin hän antaa hänelle runsaasti viisauden hengen,

[39:9] Että hän taitaa antaa viisasta neuvoa ja opettaa voimalla.

[39:10] Sentähden kiittää hän Herraa rukouksessansa, ja Herra antaa armon, että hänen neuvonsa ja oppinsa menestyy,

[39:11] Jonka hän ensin ajattelee itseksensä, ja sanoo sitte neuvonsa ja oppinsa ulos, ja vahvistaa sen pyhällä kirjoituksella.

[39:12] Ja moni ihmettelee hänen viisauttansa, jonka ei ikänä pidä hukkuman.

[39:13] Ei häntä koskaan unohdeta, mutta hänen nimensä pysyy ijankaikkisesti.

[39:14] Mitä hän on opettanut, pitää vastakin saarnattaman, ja seurakunnan pitää häntä ylistämän.

[39:15] Niinkauvan kuin hän elää, niin hänellä on suurempi nimi kuin tuhannella muulla, joka myös hänellä kuolemansakin jälkeen pysyy.

[39:16] Minulla on vielä jotakin sanomista; sillä minä olen niinkuin täysi kuu.

[39:17] Kuulkaat minua, te pyhät lapset, ja kasvakaat niinkuin istutetut kukkaset juoksevan ojan reunalla,

[39:18] Ja antakaat makia haju teistänne niinkuin pyhä savu.

[39:19] Kukoistakaat niinkuin valmut, ja hyvälle hajatkaat, veisatkaat kiitosvirttä,

[39:20] Ja kiittäkäät Herraa kaikissa hänen töissänsä, ylistäkäät hänen nimeänsä suurella kunnialla. Kiittäkäät häntä ja ylistäkäät virsillä ja kanteleilla, ja sanokaat kiitos näin:

[39:21] Kaikki Herran työt ovat sangen hyvät, ja mitä hän käskee, se tapahtuu oikialla ajalla; ja ei kenkään rohkea sanoa: mihinkä tämä? sillä he tulevat ajallansa toivotettuna,

[39:22] Niinkuin silloin, kuin vesi seisoi hänen käskystänsä niinkuin muurit, ja vedet hänen sanansa jälkeen niinkuin he olisivat olleet suljetut.

[39:23] Sillä mitä hän käskyllänsä toimittaa, se on suloinen, ja ei kenenkään ole valittamista, että jotakin hänen avustansa puuttuu.

[39:24] Kaikki ihmisten työt ovat hänen edessänsä, ja ei hänen silmäinsä edestä ole mitään salattu.

[39:25] Hän näkee kaikki kappaleet maailman alusta hamaan maailman loppuun asti, ja ei hänen edessänsä ole yhtäkään kappaletta uutta.

[39:26] Ei ihmisen pidä sanoman: mihinkä tämä? Sillä hän on luonut jokaisen, niin että ne johonkuhun kelpaavat.

[39:27] Sillä hänen siunauksensa vuotaa niinkuin virta, ja tuoreuttaa maan niinkuin juokseva vesi.

[39:28] Sitä vastaan hänen vihansa sattuu pakanoihin, niinkuin silloin, kuin hän antaa vesisen maan kuivua.

[39:29] Hänen työnsä ovat pyhäin edessä oikiat, mutta jumalattomat loukkautuvat niihin.

[39:30] Kaikki, mikä alusta luotu on, se on hyville hyvä, mutta jumalattomille vahingollinen.

[39:31] Ihminen tarvitsee elämäänsä vettä, valkeata, rautaa, suolaa, jauhoja, hunajaa, rieskaa, viinaa, öljyä ja vaatteita.

[39:32] Kaikki nämät tulevat hyville hyväksi, ja jumalattomille vahingoksi.

[39:33] Tuulet ovat myös puolittain luodut kostoksi, ja puhalluksellansa tekevät ne vahinkoa,

[39:34] Ja kuin rangaistus pitää tuleman, niin ovat ne julmat, ja täyttävät Luojansa vihan.

[39:35] Tuli, rakeet, nälkä, kuolema, kaikki nämät ovat luodut kostamaan.

[39:36] Metsän pedot, skorpionit, kärmeet ja miekka ovat myös luodut kostoksi, kadottamaan jumalattomia.

[39:37] Ne tekevät ilolla hänen käskynsä, ja ovat valmiit, kuhunka hän heitä tarvitsee maan päällä, ja kuin hetki tulee, niin ei ne ole joutilaat.

[39:38] Tämä on se, josta minä rupesin ja ajattelin kirjoittaa:

[39:39] (Nimittäin) että kaikki Herran työt ovat hyvät, ja kukin on ajallansa tarpeellinen,

[39:40] Niin ettei ihmisen tarvitse sanoa: ei ne kaikki ole hyvät; sillä jokainen on ajallansa kallis.

[39:41] Sentähden pitää ihmisen kiittämän ja ylistämän Herran nimeä sydämellä ja suulla.

LUKU 40
Nykyisen elämän raadollisuudesta; jumalattomain vahingosta; oikiasta onnellisuudesta; kerjäyksen kurjuudesta.
[40:1] Viheliäinen ja surkia meno on kaikkein ihmisten elämällä, hamasta äidin kohdusta niin siihen asti kuin he jälleen maahan haudataan, joka on meidän kaikkein äitimme.

[40:2] Täällä on aina murhe, pelko ja viimein kuolema odotettavana,

[40:3] Niin sen, joka Suuressa kunniassa istuu, kuin halvimmankin maan päällä;

[40:4] Niin sen, joka silkkiä ja kruunua kantaa, kuin senkin, joka rohtimiin on puetettu.

[40:5] Täällä on aina viha, kiivaus, tuska, sota ja kuoleman vaara, riita ja tora; ja kuin ihminen yöllä lepää ja makaa vuoteessansa, niin tulevat monet ajatukset eteen,

[40:6] Ja vaikka hän vähän lepoa saa, niin ei se kuitenkaan mitään ole; sillä hän peljätetään unissansa, niinkuin hän vihamiehet näkis.

[40:7] Ja kuin hän herää, ja näkee olevansa ilman vaaraa, niin se on hänelle niinkuin sille, joka sodasta on päässyt ja ihmettelee, ettei siellä hätää ollut.

[40:8] Senkaltaista tapahtuu kaikelle lihalle, sekä ihmisille että eläimille, mutta jumalattomille seitsemän kertaa enempi.

[40:9] Murha, veri, riita, miekka, vahinko, nälkä, hukka ja vaiva, kaikki nämät ovat asetetut jumalattomia vastaan.

[40:10] Sillä vedenpaisumus piti myös heidän tähtensä tuleman.

[40:11] Kaikki mitä maasta tulee, pitää maaksi jälleen tuleman, niinkuin kaikki vedet mereen jälleen juoksevat.

[40:12] Kaikki lahjat ja väärin saatu kalu pitää hukkuman, mutta totuus pysyy ijankaikkisesti.

[40:13] Jumalattoman kalu raukee tyhjään, ja kuivuu niinkuin oja, ja niinkuin ukkonen sateesta lakkaa.

[40:14] He ovat iloiset niinkauvan kuin he lahjoja ottavat, mutta viimeiseltä pitää heidän kuitenkin hukkuman.

[40:15] Jumalattomain jälkeentulevaisten ei pidä vesoman, ja väärintekiäin juuri pitää seisoman paljaalla karilla,

[40:16] Ja vaikka hän vielä seisois jokseenkin syvässä ja veden tykönä, niin hän pitää kuitenkin hävitettämän, ennenkuin hän kypsyy. Mutta hyvin tehdä on niinkuin siunattu yrttitarha, ja laupius pysyy ijankaikkisesti.

[40:18] Joka itsensä työllänsä elättää ja tyytyy siihen, hänellä on levollinen elämä, se on, löytää kaikkein parhaan tavaran.

[40:19] Lapsia synnyttää, ja kaupunkia parantaa, saattaa ijäisen muiston; mutta kunniallinen vaimo enemmän kuin nämät molemmat.

[40:20] Viina ja kantele iloittavat sydämen; mutta viisaus on suloisempi niitä molempia.

[40:21] Pillit ja harput kuuluvat hyvin; mutta ystävällinen puhe on niitä parempi.

[40:22] Sinun silmäs katsovat mielellänsä sitä, mikä otollinen ja kaunis on; mutta viheriäinen kylvö on parempi niitä.

[40:23] Ystävä tulee ystävänsä tykö tuskassa; mutta mies ja vaimo paljoa ennemmin.

[40:24] Veli auttaa veljeänsä hädässä; mutta laupius auttaa paljoa enemmin.

[40:25] Kulta ja hopia tukevat miehen; mutta hyvä neuvo paljoa enemmin.

[40:26] Raha ja riista rohkaisevat; mutta Herran pelko paljoa enemmin.

[40:27] Ei Herran pelvolta mitään puutu, eikä se tarvitse yhdenkään apua.

[40:28] Herran pelko on siunattu yrttitarha, ja ei ole mitään niin kaunista kuin se on.

[40:29] Poikani, älä pyydä kerjätä, parempi on kuolla kuin kerjätä.

[40:30] Joka luottaa toisen pöytään, ei se ajattele itsiänsä elättää kunniallisesti; sillä hänen täytyy tehdä syntiä toisen miehen rnan tähden;

[40:31] Mutta toimellinen mies kavahtaa sitä.

[40:32] Kerjäys maistaa häpeemättömän suulle hyvin; mutta se tulee viimein hänelle pahaksi.

LUKU 41
Kuoleman katkeruudesta ja makeudesta; jumalattomista, hyvästä nimestä, ja hävettävistä asioista.
[41:1] Oi kuolema! kuinka katkera sinä olet, kuin ihmisen sinua ajattelee, jolla on hyvät päivät ja paljo kalua, ja elää ilman surua,

[41:2] Ja jolle kaikki asiat hyvin käyvät ja vielä hyvin syödä voi.

[41:3] Oi kuolema! kuinka hyvin sinä teet tarvitsevalle, joka heikko ja vanha on,

[41:4] Ja kaikessa murheessa elää, eikä ole parempaa toivottavaa eli odotettavaa.

[41:5] Älä pelkää kuolemaa; johdata mielees, että tämä on näin asetettu Herralta kaikelle lihalle, sekä niille, jotka sinun edelläs olleet ovat, että niille, jotka sinun jälkees tuleman pitää.

[41:6] Mitäs olet Jumalan tahtoa vastaan, jokos elät kymmenen, sata eli tuhannen ajastaikaa?

[41:7] Sillä ei kuolemassa kysytä, kuinka kauvan ihminen elänyt on.

[41:8] Jumalattomain lapset, ja jotka jumalattomain seuraan antauvat, tulevat kauhistukseksi.

[41:9] Jumalattomain lasten perintökalu pitää hukkuman ja heidän jälkeentulevaisensa pitää oleman ylönkatsotut.

[41:10] Lasten täytyy valittaa jumalatointa isää; sillä he ovat hänen tähtensä katsotut ylön.

[41:11] Voi teitä, te jumalattomat! jotka hylkäätte Korkeimman lain:

[41:12] Joko te elätte eli kuolette, niin te olette kirotut.

[41:13] Niinkuin kaikki, mikä on maasta, tulee jälleen maaksi, niin tulevat myös jumalattomat kirouksesta kadotukseen.

[41:14] Ihmisen kärsimys olkoon täällä niinkauvan kuin hän elää, mutta jumalattomain nimi pitää pyyhittämän pois, joka ei mitään kelpaa.

[41:15] Katso, ettäs pidät hyvän nimen, joka vahvempana pysyy knin tuhannen suurta kultaista tavaraa.

[41:16] Olkoon elämä niin hyvä kuin se taitaa, kuitenkin se pysyy vähän aikaa; mutta hyvä nimi pysyy ijankaikkisesti.

[41:17] Poikani, kuin teille hyvin käy, niin katsokaat, ja pysykäät Jumalan pelvossa.

[41:18] Miksi te häpeette minun sanojani?

[41:19] Ihminen häpee silloin usein, kuin ei hänen pitäisi häpeemän, ja mielistyy usein siihen, mihin ei hänen pitäisi mielistymän.

[41:20] Hävetkään isä ja äiti huoruudesta, päämies ja herra valheesta,

[41:21] Tuomari ja neuvonantaja vääryydestä, ja yhteinen kansa kovakorvaisuudesta,

[41:22] Lähimmäineu ja ystävä vahinkoa tekemästä, ja kylänmies varkaudesta.

[41:23] Häpee, että käsivarrellas makaat pöydällä leivän päällä.

[41:24] Häpee, ettet kestä luvun laskemisessa, ja ettet kiitä, kuin sinua tervehditään.

[41:25] Häpee, ettäs porttoja katsot, ja käännät kasvos pois sukulaisestas.

[41:26] Häpee, ettäs muutat perinnön ja huomenlahjan, ja ettäs himoitset toisen emäntää.

[41:27] Häpee sinuas himoitakses toisen piikaa, ja seisoakses hänen vuoteensa tykönä.

[41:28] Häpee, ettäs soimaat ystävääs; ja kuin sinä hänelle jotakin annat, niin älä sitä soimaa hänelle.

[41:29] Häpee sanoa kaikkia, mitäs kuullut olet, ja ilmoittaa salaista ja uskottua puhetta. Niin sinä oikein häpeet ja tulet rakastetuksi ja ylistetetyksi kaikilta ihmisiltä.

LUKU 42
Opetetaan, mitä ei tarvita hävetä; kuinka tyttäristä pitää vaaria pidettämän, naisten seuraa kartettaman, ja Jumalan töitä julistettaman.
[42:1] Mutta älä näiden tähden ensinkään häpee, älä myös tee kenenkään tähden väärin:

[42:2] Älä häpee Jumalan lakia ja. Korkeimman liittoa, ja auta jumalisia oikeuteen,

[42:3] Olla uskollinen lähimmäiselles ja kumppanilles, antaa sukulaisten saada perintönsä,

[42:4] Ahkeroida pitämään oikiaa mittaa ja vaakaa, tyytyä, joko voitat paljon eli vähän,

[42:5] Oikein tehdä ajallisen kalun ostamisessa ja myymisessä, opettaa lapsia ahkerasti, lyödä pahoja palvelioita,

[42:6] Kätkeä hyvin omas pahalta vaimolta, kaikki hyvin lukita, kussa paljon ottamista on,

[42:7] Mitä heille on antaminen, kaikki lukea ja punnita, kaikki anto ja otto kirjoittaa,

[42:8] Neuvoa taitamattomia ja pöhköjä ja peräti vanhoja ihmisiä, ettei he nuorten kanssa riitelisi: näin sinä tulet soveliaaksi ihmiseksi ja joka mieheltä kiitetyksi.

[42:9] Naittamatoin tytär saattaa isänsä paljon valvomaan, ja murhe hänestä ottaa paljon unta häneltä pois: kuin hän nuori on, ettei hän naiduksi tule, eli kuin hän miehen saa, ettei hän siltä vihattavaksi tulisi;

[42:10] Eli kuin hän vielä neitsyt on, mahtaisi häväistyksi ja isänsä huoneessa raskaaksi tulla;

[42:11] Eli kuin hän miehensä tykönä on, ettei hän pidä itsiänsä kunniailisesti, eli ettei hän saata hänen kanssansa.

[42:12] Jos ei sinun tyttäres ole häveliäs, niin ole kova hänen kanssansa., ettei hän tee sinua vihamiehes pilkaksi, ja koko kaupunki saa sinusta puhumista, ja sinun pitää jokaiselta häpiän kuuleman, ja joka miehen edessä häpeemän.

[42:13] Älä katsele ympäri kauniita ihmisiä, ja älä mielelläs ole vaimoväen seassa.

[42:14] Sillä niinkuin vaatteista tulee koi, niin myös paljo pahaa tulee vaimoista.

[42:15] Parempi on olla pahan miehen kanssa, kuin ystävällisen vaimon kanssa, sen vaimon kanssa, joka nauruksi ja pilkaksi saattaa.

[42:16] Minä ylistän Herran töitä, ja pyhästä Raamatusta niitä ilmoitan, niinkuin minä niistä lukenut olen.

[42:17] Aurinko valistaa kaiken maailman, ja on täynnä Herran kunniaa.

[42:18] Ei se ole vielä nytkään annettu pyhille Herralta, että he kaikki hänen ihmeensä ulos sanoa taitavat, sillä kaikkivaltias Herra on tehnyt ne niin suuriksi, ja kaikki kappaleet ovat ylen suuret niin ylistettää kuin tulis.

[42:19] Hän yksinänsä tutkii syvyyden ja ihmisten sydämet, ja tietää, mitä he ajattelevat.

[42:20] Sillä Herra tietää kaikki kappaleet, ja näkee, miltä ajalla kukin pitää tapahtuman. Hän ilmoittaa, mitä tapahtunut on, ja mitä tapahtuva on, ja ilmoittaa, mitä salattu on.

[42:21] Hän ymmärtää kaiken salaisuuden, ja ei yksikään asia ole häneltä peitetty.

[42:22] Hän osoittaa viisautensa suurella kunnialla, ja hän pysyy ijanikaikkisesta ijankaikkiseen.

[42:23] Ei ihminen taida tehdä häntä suuremmaksi eikä vähemmäksi; ei hän myös tarvitse yhtäkään neuvoa.

[42:24] Oi kuinka suloiset ovat kaikki hänen työnsä, vaikka ihminen työläästi taitaa ainoasti kipinän siitä ymmärtää!

[42:25] Ne elävät kaikki, ja niin myös ijankaikkisesti pysyvät, ja mihinkä hän heitä tarvitsee, niin ne ovat hänelle kuuliaiset.

[42:26] Kaikissa paikoissa ovat kaksi kahta vastaan, ja yksi yhtä vastaan; ja mitä hän tekee, niin ei siitä mitään puutu.

[42:27] Ja hän on asettanut jokaisen, kuhunka se tarpeellinen oleman pitää; ja kuka suuttuu katsomasta hänen suurta kunniaansa?

1   ...   8   9   10   11   12   13   14   15   ...   25


Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©azrefs.org 2016
rəhbərliyinə müraciət

    Ana səhifə